Harrastus jokaiselle

Categories Uncategorized

Nuorten oma kokemus on, että syrjäytymistä ehkäisevät mielekkäät ystävyyssuhteet ja mielekäs vapaa-aika. Yksin jäämisen pelko on suuri. Jokaisella ei välttämättä ole edes yhtä ystävää. Mielekäs harrastus ja sen tuomat itseunto, ystävät, ilo ja aikuiskontaktit voivat auttaa lasta tai nuorta erityisen paljon silloin, kun asiat kotona ovat sekaisin.

Eri tutkimusten mukaan 15–25 prosenttia nuorista ei pääse mukaan harrastustoimintaan siksi, että toiminta on liian kallista. Joka kolmas yksinhuoltaja ja joka neljäs monilapsisen perheen vanhempi ei pysty maksamaan harrastuksia lapsilleen.

Usein harrastukset vaativat vanhemmilta myös sosiaalista pääomaa. Uusiin ryhmiin mukaan meneminen ei välttämättä suju kivutta, ystävyyssuhteet eivät synny automaattisesti ja jo harrastuksiin kuljettaminen voi koitua kompastuskiveksi.

Ilmaista & edullista!

Me voimme luoda, kehittää ja vahvistaa ilmaisia tai tosi edullisia harrastusmahdollisuuksia, jotka eivät vaadi vanhempien aikaa tai voimia. Huolehditaan samalla, että tieto näistä mahdollisuuksista tavoittaa erityisesti ne lapset, nuoret ja perheet, jotka niitä eniten tarvitsevat.

“Urheiluseurat voisivat kehittää tukia ja muita malleja, jotka mahdollistavat jokaisen pääsyn mukaan toimintaan.”

“Kuntien opetustoimen on hyvä huolehtia siitä, että koulutiloja saa käyttää iltaisin maksutta lasten ja nuorten urheilu- ja kulttuuriharrastuksiin. Nyt tilojen käyttö liikuntaan on usein maksullista. Maksukäytännöissä olisi tärkeää katsoa käyttäjien ikää ja taloudellista asemaa. Tilojen käytön pitäisi olla ilmaista ainakin maksuttomien harrastusten järjestäjille.”

“Käsityömateriaalipankit voisivat olla edullinen keino antaa nuorelle mahdollisuus sekä itsensä toteuttamiseen että onnistumisen kokemuksiin. Materiaalipankki voisi toimia vaikka sosiaalitoimistossa, jos se tavoittaa työttömät, mielenterveyskuntoutujat ja päihdeongelmaiset. Materiaaleja voisi kerätä lahjoituksina. Nuoret työttömät mainitsivat käsityöharrastuksen kalliina harrastuksena, koska materiaalit maksavat. Valmis käsityö on usein terapeuttinen ja vahvistava kokemus.”

“Kuntien nuorisotalot tavoittavat nuoria hyvin ja tarjoavat ilmaista toimintaa. Nuoret itse kokevat esim. musiikkiharrastuksen ja oman musiikin tekemisen tärkeäksi. Helsingistä löytyy mm. Harjun ja Arabian nuorisotaloa, Happea ym. tiloja, joissa voi opetella soittamista, studiotekniikkaa jne. Lisää tätä!”

Myös erilaiset yksityiset yritykset voivat olla mukana tällaisessa toiminnassa, niin kuin vaikkapa tämä hanke osoittaa.

Harrastukset osaksi koulupäivää

Monet lapset ja nuoret viettävät pitkiä aikoja yksin, kun aikuiset tekevät pitkää työpäivää. Suomessa on tutkittu kokonaiskoulupäivän mahdollisuutta hyvin tuloksin. Kun koulupäivän oheen sidotaan harrastustoimintaa sekä aamu- että iltapäiviin, lasten ja nuorten yksinolo vähenee. Samalla tarjotaan mahdollisuus harrastaa myös niille lapsille ja nuorille, joilla ei sitä muuten olisi.

“Iso kiitos lapseni koulun vanhempainyhdistykselle, joka järjestää koululla iltapäiväisin monenlaisia kerhoja! Osallistumismaksu on pari kymppiä vuodessa. Palloilukerhoon pääsevät myös ne monilapsisen perheen liikunnallisesti lahjakkaat lapset, jotka ehkä rahasyistä eivät ole mukana kalliissa futisjoukkueessa. Tällaisen toiminnan tukemisessa me kaikki vanhemmat voimme olla mukana.”

“Jokainen opettaja ja yksittäisen koulun rehtori voi lähteä kehittämään oman koulunsa toimintaa niillä reunaehdoilla, jotka heille on annettu.”

“Paikalliset urheiluseurat voivat järjestää lapsille liikunnallisia iltapäiväkerhoja yhteistyössä koulu- ja nuorisotoimen kanssa. Lapsille tarjoutuu näin liikunnan parissa kontakti nuorisotyöhön.”

“Erityisesti ne lapset ja nuoret, jotka ovat paljon yksin ja joilla ei ole säännöllisiä harrastuksia koulussa tai sen ulkopuolella, hyötyvät koulupäivän ja harrastusten yhteen nivomisesta.”

“Koululaisten iltapäivätoiminnan tulee tavoittaa kaikki sitä tarvitsevat. 7-8-vuotias on liian nuori olemaan yksin kotona pitkän iltapäivän.”

Hyväksyntää, ei vain kilpailua

Lasten ja nuorten itsetunto tarvitsee rakennusaineekseen onnistumisia ja muiden arvostusta, sekä aikuisilta että muilta lapsilta ja nuorilta. Monet työ- ja opiskeluelämän ulkopuolelle joutuneet nuoret eivät ole kovinkaan montaa kertaa elämässään kuulleet sitä, että he ovat hyviä jossakin tai ihania ihan omana itsenään. Osallisuutta lisätään luomalla tilaisuuksia olla osa ryhmää, hyödyllinen ja tärkeä.

“Lapsille ja nuorille tulisi tarjota ilmainen mahdollisuus harrastaa ja olla osa yhteisöä. Harrastusten on hyvä olla sellaisia, ettei niissä joudu liikaa kilpailemaan tai laittamaan itseään likoon. Erilaisten ihmisten kanssa toimiminen tuo taitoja, joilla lapset voivat itse ehkäistä syrjäytymistään. Hyvä aikuinen ohjaaja saattaa lisäksi olla juuri se, joka riittää palauttamaan lapsen uskon aikuisiin ja tulevaisuuteen.”

“Harrastusryhmien täytyy olla aidosti avoimia kaikille, myös esimerkiksi maahanmuuttajanuorille ja seksuaalivähemmistöille. Tämä tehdään tarkistamalla asenteet. Vastuu avoimuudesta on harrastusten aikuisilla vetäjillä ja järjestäjillä.”

“Järjestetyssä liikunnassa ja miksei muissakin harrastuksissa jokaiselle lapsille on hyvä nimetä luottoaikuinen. Näin lapset saavat turvallisen aikuiskontaktin, jolle voi puhua myös arjen huolista ja pulmista.”

“Vapaa-ajan toiminnassa olisi hyvä harrastaa enemmän nuorten ryhmäyttämistä ja sekoittaa ystävyyssuhteita harrastuksissa, nuorisotalolla jne. niin etteivät samat tyypit hengaa aina samojen kavereiden kanssa, vaan ryhmäsuhteita myös rikotaan. Samaa työtä voidaan tehdä myös koulussa.”

“Harrastustoiminnan vetäjillä täytyy olla pedagogisia taitoja ryhmäyttää nuoria ja tutustuttaa heitä aktiivisesti toisiinsa. Yksin tai syrjään jääviä kannattaa seurata tuntosarvet herkkänä.”

“Isoveli/isosisko toimintaa enemmän! Esim. Tampereen Kölvi-toiminta: jokainen poika, joka tulee ensimmäistä kertaa toimintaan mukaan saa isoveljen, joka huolehtii että pikkuveli löytää harrastuksen ja uskaltaa myös käydä siellä.”

Muistetaan myös nuoret aikuiset!

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret aikuiset hyötyvät usein kovasti harrastuksista, jotka tuovat arkeen rytmiä, iloa ja sosiaalisia suhteita. Usein harrastamisen esteenä on raha, monesti myös oma jaksaminen. Jo pelkästään ilmaisten harrastusmahdollisuuksien selvittäminen voi tuntua hankalalta urakalta. Nuori joka on täyttänyt 18 jää herkästi nuorille suunnattujen palveluiden ulkopuolelle, vaikka saattaa kaivata tosi kipeästi aikuisten neuvoja ja elää kokonaan ilman tasapainoisia aikuiskontakteja.

“Kysyin nuorilta, minkälainen tuki vahvistaisi heitä eniten. Vastaus tuli oitis ja yksimielisesti: harrastuksia pitäisi tukea enemmän. Pitäisi olla enemmän edullisia ja matalan kynnyksen harrastuksia materiaaleineen ja tiloineen.”

”Toimeentulotuen kautta tavoittaa ison joukon mielenterveyden ongelmista kärsivistä nuorista, päihdenuorista ja työttömistä. Voisiko toimeentulotukipäätösten mukaan sujauttaa kohderyhmittäin esitteen ilmaisista harrastusryhmistä ja -tiloista? Kokemukseni mukaan paperinen viesti tavoittaa yhteiskunnan syrjällä elävät nuoret paremmin kuin sähköinen.”

“Kunnan ehkäisevä toimeentulotuki sopii myös harrastusten tukemiseen. Tätä työkalua voitaisiin käyttää johdonmukaisemmin, systemaattisemmin ja reilummin. Nyt päätökset ovat nuorten näkökulmasta usein kiinni tuurista, eli siitä, kuka työntekijä sattuu käsittelijäksi. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille harrastukset ovat ensiarvoisen tärkeitä ja tuottavat hyviä tuloksia!”

Liikunta kuuluu kaikille!

Liikunta on loistava tapa tukea lasten ja nuorten kehitystä ja kiinnittymistä yhteisöön. Suomalainen urheiluliike saa valtiolta suoraa tukea 152 miljoonaa euroa vuonna 2013. Ruohonjuuritasolla, paikallisissa urheiluseuroissa tehdään paljon työtä ja vapaaehtoistyötä lasten ja nuorten hyväksi. Nyt on aika miettiä keinoja, joilla tästä työstä hyötyisivät paremmin myös ne lapset ja nuoret, joiden omat vanhemmat eivät jaksa tai pysty tukemaan harrastusta tai osallistumaan seuratoimintaan.

“Urheiluseurat voivat kehittää tukia, jotka mahdollistavat jokaisen pääsyn mukaan toimintaan.”

“Kansalaisjärjestöpohjalle perustuvalle liikunnalle ja urheilulle ei saa asettaa liian korkeita maksuja. Lajiliittojen ja seurojen tulee erilaisin toimin mahdollistaa jokaisen halukkaan pääsy mukaan toimintaan. Tämä koskee erityisesti sosiaalisuutta ja yhdessäoloa sisältäviä lajeja, kuten pallopelejä.”

“Kuntien opetustoimen pitää taata, että koulutiloja saa käyttää iltaisin maksutta lasten ja nuorten urheilu- ja kulttuuriharrastuksiin. Nyt tilojen käyttö liikuntaan on usein maksullista.”

“Kun liikunnan ja urheilun kattojärjestöä nyt uudistetaan, rakenteet pitäisi organisoida siten, että hallinnon sijaan painopiste on ruohonjuuritasolla. Kansalaistoimintaan nojaava urheiluliike on kansalaisia varten, ei massiivisen hallintorakenteen ylläpitämiseksi. “

“Myös lajiliittojen tulee tarkastaa varojen allokointia, sillä tuoreen raportin mukaan 35 prosenttia varoista käytetään huippu-urheiluun. Lapsiin ja nuoriin panostetaan ainoastaan 25 prosenttia, vaikka lasten ja nuorten liikkumisen hyödyt koko yhteiskunnalle ovat hyvin tiedossa.”